Biobord

Tapahtuma: KESKISUOMALAISTA LÄHIRUOKAA, KYLLÄ KIITOS!

KESKISUOMALAISTA LÄHIRUOKAA, KYLLÄ KIITOS!
Keskiviikko 20.11.2019 klo 12-15 Viitasaari (Lennätin, Keskitie 4), Saarijärvi (Biotalouskampus, Tuumalantie 17) ja Jyväskylä (Keski-Suomen liitto, Cygnaeuksenkatu 1, kokoustila Anni/Helmi).

Tapahtumaa voi seurata myös verkosta.

Ohjelma: 191020_ohjelma.pdf (145.2 KB)
Ilmoittautuminen 13.11. mennessä https://my.surveypal.com/Lahiruokatapahtuma-20.11.2019

Lähiruoka kiinnostaa keskisuomalaisia, mutta kuntien ruokapalveluissa lähiruoan käytössä ollaan vielä alussa. Meillä on paljon hyviä esimerkkejä, joista voimme oppia. Mutta, vielä on haasteita, joita voimme kuitenkin ratkoa. Tätä varten olemme koonneet selvityksen kuntien lähiruoan käytöstä ja pullonkauloista tuottajien ja käyttäjien näkökulmasta.

Tervetuloa keskiviikkona 20.11. keskustelemaan kanssamme siitä, mitä pitäisi tehdä ja kuinka tartutaan
toimeen. Järjestämme tilaisuuden live streamin avulla yhtä aikaa kolmessa paikassa (Lennätin,
Biotalouskampus, Keski-Suomen liitto). Kaikilla paikkakunnilla on tarjolla sekä livesäpinää että
verkkovälitteistä tiedonjakoa.

iStock-184299652

1 Like

Pieni tapahtumaraportti:

Keskisuomalaista lähiruokaa - kyllä kiitos!

Tilaisuuden tavoitteena oli aktivoida keskisuomalaisia ruoantuottajia ja julkisia keittiöitä vahvempaan vuoropuheluun paikallisten elintarvikkeiden käytön lisäämiseksi. Lähiruoan edistämisen keskusteluun osallistui noin 80 henkeä eri puolilta Keski-Suomea.

Kesällä ja syksyllä 2019 valmistunut lähiruokaselvitys kertoi selkeää kieltä Keski-Suomen tilanteesta. Lähiruokaa käytetään kunnissa erittäin vaihtelevasti. Ruoan hankinnassa yksittäisen toimijan aktiivisuus ja resurssit ovat erittäin merkittävällä sijalla. Verkostojen luominen on aluksi haastavaa, mutta usein sana lähtee leviämään ja yhteydenotot lisääntyvät. Kunnan strateginen sitoutuminen on tärkeää, kunnan linjaukset lähiruoan käytölle ovat hyvä lähtökohta, johon voidaan nojata hankintoja tehdessä. Ruoan hankintapäätöstä tehdessä olisi hyvä huomioida myös aluetalousvaikutukset. Puheenvuoroissa painotettiin sitä, että paikallisesti tuotettu ruoka ei välttämättä ole kalliimpaa, varsinkin jos laskee paikallisen tuotannon kautta tulevat aluetaloudelliset hyödyt.

Keskusteluissa nousi esille kilpailutuslainsäädäntö. Useat toimijat kokevat tämän rajoittavaksi ja hankalaksi. Ruokahankinnat kilpailutetaan tyypillisesti yhtenä kokonaisuutena, jolloin pienhankinnoille ei katsota olevan tilaa. Keskusteluissa kävi kuitenkin selväksi, että jo kilpailutusvaiheessa lähiruoan huomioiminen on mahdollista. Tästä on olemassa hyviä esimerkkejä eri puolilta Keski-Suomea ja muualta Suomesta. Kilpailutus sallii myös pienerien ostamisen ja tähän on olemassa ohjeistusta. On selvää, että tähän tarvitaan lisää osaamista.

Yhteistyö nousi erittäin merkittäväksi tekijäksi lähiruoan edistämistyössä. Lähiruoan tuottajien ja julkisten keittiöiden välillä oleva avoin keskusteluyhteys takaa hankintojen onnistumisen. Isoissa teollisissa keittiöissä laitekanta määrittää ostettavien tuotteiden ominaisuuksia, mm pakkaustavan, pakkauskoon, prosessointiasteen. Tämän kertominen siten, että tuottajat tietävät mitä heiltä odotetaan, on ensimmäinen askel. Toisaalta, tuottajien välisestä yhteistyöstä ja siitä syntyvästä volyymin kasvusta tai uusista tuotteista on hyviä esimerkkejä. Tuotekehitystyötä ei tarvitse tehdä raskaimman kautta, vaan aika usein pieni korjaus auttaa haluttuun lopputulokseen.

Lähiruoan saatavuus puhututti kaikissa ryhmissä. Paikallisen tuotannon näkyväksi tekeminen, lähiruokatukku, lähiruokatori tai kauppa joko fyysisenä paikkana tai nettiapplikaationa toisi tätä näkyvyyttä. Myös logistiikka linkittyy tähän. Tuotteiden kokoamiseen ja toimittamiseen tarvitaan toimijoita, kunnan keittiöillä ei ole mahdollisuutta hakea tuotteita tiloilta. Myös ennakkotilaukset ja monesta paikasta tapahtuvat tilaukset ovat osin uusia toimintamalleja. Tässä digitaaliset alustat tarjoavat mahdollisuuksia.

Lähiruoan käyttö ei saa rajoittua ainoastaan julkisiin keittiöihin. Keskisuomalaiset ravintolat käyttävät paikallisia raaka-aineita. Ravintoloissa on sama tilanne, kun julkisissa keittiöissä. Tarvittaisiin laajempia verkostoja ja niihin avointa pääsyä. Usein hankintaverkostot ovat yhden ihmisen henkilökohtaisia verkostoja, joihin muiden toimijoiden voi olla hankala päästä mukaan.

Tilaisuuden lopputulema on erittäin vahva kyllä lähiruoan käytölle. Mukana olleilla on vahva halu kehittää lähiruoan käyttöä ja sitoutua tähän kehittämiseen. Tarvitaan näkyvyyttä ja kokemuksien vaihtoa, sekä yhteistä tekemistä lähiruoan edistämiseksi. Tarvitaan uusia innovaatioita logistiikkaan. Tätä työtä lähiruoan edistämiseksi on Keski-Suomessa tehty jo pitkään, mutta työtä tarvitaan vielä lisää.

1 Like

Tilaisuudessa esiintyivät tuottajat ja myös ravintolan sekä koulun ruokahuollon edustajat. Kumpikaan osapuoli ei oikein tuntenut toistensa palveluita ja tavoitettavuus kiireessä on ongelma. Tuottajien olisi hyvä rohkeasti tarjota tuotteitaan ja kontaktoida ravintoloita ja tarpeen olisi lista tuottajista, tuotteista ja yhteystiedot , mistä tavoittaa. Samoin tuottajat eivät tunne ravintoloita ja siellä oikeaa yhteyshenkilöä.Ravintoloissa on yllättävän positiivinen asenne käyttää lähituottajien tuotteita. Kohtaamisia tarvitaan lisää!

2 Likes