Biobord

Suomesta maailmalle biotalouden voimin

Suomesta maailmalle biotalouden voimin


Suomi on teollistunut vihreän biotalouden voimin

Suomi on luonnonkaunis, biotaloudella vaurastunut maa, jossa korkeatasoinen koulutus ja teknologiaosaaminen yhdistyvät uniikkiin toimintaympäristöön. Suomalaiset ovat luonteeltaan vaatimattomia, eikä meille ole ominaista paukutella henkseleitä omaa osaamistamme hehkuttaen, vaikka meriittejä meillä siihen olisikin. Monipuolinen yhteistyö kansainvälisten partnereiden kanssa vahvistaa osaamistamme ja luo väyliä uusille tuotteille. Yhteistyö voi olla avainasemassa yrityksen kehittymisen suhteen, etenkin kansainvälistymisessä. Yhteistyön avulla pienemmätkin yritykset pääsevät helpommin kiinni kansainvälisiin markkinoihin ja viemään maailmalle suomalaista korkealaatuista osaamista ja tuotteita.

Suomella on hyvä kansainvälinen maine

Suomen maine kansainvälisesti on hyvällä tasolla. Ulkoministeriön tekemän selvityksen mukaan vuonna 2019 Suomi sai maailman mediassa maineestaan yleisarvosanaksi 4,07 (asteikolla 1-5). Näkyvimmistä maatamme koskevista uutisista puhuttiin varsin myönteiseen sävyyn. Viimeisten vuosien aikana (2017-2019) Suomi on näyttäytynyt maailmalla etenkin teemoilla sukupuolten välinen tasa-arvo, korkealaatuinen koulutus, hallituksen kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, Suomen sijoittuminen kärkisijoille useissa kansainvälisissä vertailuissa (maailman onnellisin maa, IMD Smart Cities Index, Global Innovation Index, Work Life Balance, matkailu) sekä suomalainen ruoka.

Suomen vahvuuksiin kuuluvat kiertotalousosaaminen sekä teknologiaosaaminen, kuten Nokia. Matkailussa kiinnostusta herättävät etenkin saunakulttuuri, Lappi, luonto ja revontulet sekä maan turvallisuus, joka konkretisoituu etenkin yksinään matkaavien naisten kohdalla. Suomea pidetään hyvänä talvimatkailukohteena, jossa on monenlaisia mahdollisuuksia eri aktiviteeteille. Suomessa puhdas ja monimuotoinen luonto, turvallisuus ja korkea teknologiataso kohtaavat luoden maastamme miellyttävän matkailukohteen.

Suomen mainetta maailmalla nostavat myös kulttuuriosaaminen, Joulupukki sekä menestyneet suomalaiset urheilijat. Suomalaiset nähdään maailmalla “hieman hulluina” ja luovina ihmisinä, jotka harrastavat kisailua hassuissa lajeissa, kuten ilmakitaransoitossa, suopotkupallossa tai eukonkannossa. Hassujen lajien harrastamisesta huolimatta suomalaiset mielletään osaaviksi, rehellisiksi ja ahkeriksi asiaihmisiksi. Lisäarvoa suomalaisille tuotteille tuo etenkin niiden laadukkuus. Jottei liiaksi näiden ylistyssanojen jälkeen liikaa ala poskia kuumottamaan todettakoon kuitenkin, että suomalaisten runsas alkoholinkäyttö sekä juroksi kuvailtu luonne hieman himmentävät kansainvälistä mainettamme. (1.)


Ilmakitaran soiton maailmanmestaruuksista kamppaillaan Suomessa. Kuva: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/74/Nanami.jpg/1920px-Nanami.jpg

Keski-Suomessa biotalousosaaminen on vahvaa

Keski-Suomessa tämä suomalaisten “luova hulluus” tulee ilmi muun muassa vahvana biotalousosaamisena: on biotalouden teollisuutta, kehittämis- ja tutkimustyötä, alan koulutusta sekä monipuolisia biotalousalan yrityksiä. Biotalouden yrittäjä voi löytää tuotteelleen markkinat kotimaasta, mutta niitä kannattaisi lähteä rohkeasti tarjoamaan myös kansainvälisille markkinoille. (2.) Olemme nimittäin tärkeän asian äärellä, biotalous on päivän sana ja sen merkitys tulevaisuuden kehitystyössä tulee kasvamaan entisestään.

Mitä ovat biotalousyritysten tuotteet?

Käsitteenä biotalous on niin laaja, että sen ymmärtäminen on toisinaan hieman hankalaa. Biotaloutta harjoitetaan monella eri sektorilla: maa-, metsä-, kala- ja erätaloudessa, luonnontuote- ja elintarvikealalla, energia- ja teknologian alalla sekä myös matkailu- ja hyvinvointipalvelujen alalla. Biotalouden tuotteet voivat olla konkreettisia tuotteita, palveluja sekä teknologian tai prosessien kehittämistä.

Biotalouden tuotteilla ja palveluilla parannetaan Suomen taloutta, työllisyyttä ja hyvinvointia, kestäviä toimintatapoja noudattaen ja ympäristöä kunnioittaen. Yhteistä kaikille biotaloden tuotteille ja palveluille on se, että niitä käyttämällä vähennetään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ja ylläpidetään ympäristön säilymistä monimuotoisena. (3.)
Biotalouden-arvonlisays-toimialoittain-2018-su-800x564
Biotaloutta harjoitetaan Suomessa usealla eri sektorilla. Kuva: https://www.luke.fi/avoin-tieto/biotalouden-katsaukset/biotalous-lukuina/

Se pelottava kansainvälistyminen

Kun otetaan huomioon Suomen laadukas koulutus, tuotteiden laadukkuus, suomalaisten rehellisyys ja luotettavuus sekä vankka biotalousosaaminen, hiipiikin mieleen, miksemme vie näitä korkean arvonlisän tuotteita ja palveluita enemmän maamme rajojen ulkopuolelle? Onko syynä suomalainen “juro luonne”, vaatimattomuus vai pelko vieraasta toimintaympäristöstä?

Koronavirus on asettanut omat haasteensa kansainvälistymistä ajatellen, mutta siitä huolimatta ja osin myös juuri sen takia, yrittäjän tulee kehittyä ja ajatella tulevaisuuttaan. Karanteenit ja tyhjentyneet kalenterit voi ottaa mahdollisuutena tutkia vaihtoehtoisia tapoja yrityksen kehittämiseksi ja kansainvälisyyden lisäämiseksi. Parhaiten yritysten kansainvälistymiseen osaavat varmasti vastata itse yrittäjät, jotka harjoittavat kansainvälistä toimintaa biotalouden eri sektoreilla. Mitäköhän vinkkejä heillä olisi toisille yrittäjille antaa?

Maailman maratoneilta maaseudun petiin ja puurolle

Paula Vetikko on Konnevedellä asuva yrittäjä. Paulan yritys, Vetikko Travel, tarjoaa juoksu-, hiihto-, pyöräily- ja rallimatkoja ympäri maailmaa kansainvälisissä, suurissa tapahtumissa. Matkatoimiston lisäksi Paulan perheellä on kotonaan maatila, Suopirtti Highland, jossa harjoitetaan pienimuotoisesti ylämaankarjan kasvatusta sekä maatilamatkailua. Vetikot ovat varsinainen yrittäjäperhe, Paulan lisäksi hänen miehensä Hannu toimii yrittäjänä ja perheen teini-ikäiset lapset Hanna ja Emmi 4h-yrittäjinä.

Paula on kasvattanut omaa osaamistaan vuosien varrella. Ennen oman toimiston perustamista hän työskenteli suuremmilla matkatoimistoilla, joten kansainvälisyys on ollut osa hänen arkeaan jo useamman vuosikymmenen ajan. Aiemman työkokemuksen ja sosiaalisen luonteensa vuoksi Paula ei ole kokenut kansainvälistymiseen liittyviä asioita pelottaviksi. Kansainvälisyyttä ajatellen suhteet ja verkostot ovat ensiarvoisen tärkeitä ja niitä hän kannustaa luomaan alan tapahtumissa ja messuilla. Avoimuus, sosiaalisuus ja aktiivisuus ovat tärkeitä piirteitä yrittäjällä, joka mielii kasvattamaan kansainvälisiä suhteita. Messuilla yrittäjän kannattaa esitellä reilusti itsensä ja markkinoida omia tuotteita ja palveluita. Etukäteen sovittuun tapaamiseen Paula kannustaa valmistautumaan perehtymällä tapaamispartnerin kulttuuriin ja taustoihin mahdollisuuksien mukaisesti jo etukäteen, sillä yhteisten tapahtumakokemusten tai mielenkiinnon kohteiden avulla keskustelu on helppo aloittaa.

Vuosi 2020 on ollut matkailubisnestä pyörittävälle Paulalle erittäin haastava. Koronaviruksen aiheuttamat vaikutukset ovat olleet todella suuret, onhan kyseessä matkailuala, jonka toimintaa säädellään vahvasti karanteenien, matkustusrajoitusten ja tapahtumien järjestämiskieltojen muodossa. Käytännössä yrittäjän tulovirrat ehtyivät yhdessä yössä, eikä tilanteen normalisoitumista ole näköpiirissä aivan pian. Tyhjentynyt kalenteri on luonnollisesti aiheuttanut yrittäjälle suurta ahdistusta, mutta pakottanut myös katsomaan asioita uudesta näkökulmasta.

Aiempi työhistoria on kuitenkina antanut vankan pohjan maatilamatkailun tuotteistamiselle. Kesällä 2020 Vetikot pyörittivät “Suopirtin peti ja puuro” -maatilamatkailupalvelua. Maatilamatkailun osalta Paula kannustaa olemaan ylpeitä siitä mitä itsellä on tarjota. Maatilamatkailuyritysten asiakkaat eivät nimittäin yleensä etsi sitä hienointa hotellia, josta löytyy kaikki ylellisyydet. Pienistä B & B paikoista nimittäin haetaan niitä yksilöllisiä kokemuksia ja elämyksiä, mitä suuremmissa hotelleissa ja kaupungeissa ei asiakkaalle ole tarjolla. Mukavinta pienissä B & B paikoissa on se, että vaihtelevien ympäristöjen vuoksi sama palvelu tuntuu jokaisessa paikassa aivan erilaiselta. Lisäarvoa palveluun tuovat tilalla olevat eläimet ja luonnonkaunis ympäristö, joita kaupunkialueilla ei pääse näkemään. (4.)


Eläimet ja ympäröivä luonto tuovat lisäarvoa maaseutumatkailuyrityksille.

Keski-Suomen koskista Unkarin vuoristoon

Yhteistyö on tärkeä osa toimivaa yritystoimintaa. Vetikkojen yksi yhteistyökumppani on heidän naapurikunnassansa Hankasalmella erä- ja kalastusohjelmapalveluita tuottavan Erä’s Pete -yrityksen yrittäjä Petri Korhonen. Erä’s Peten tuotteisiin kuuluvat jahdit kotimaassa, Latviassa ja Unkarissa, sekä kalastuspalvelut järvillä ja koskissa. Yritys järjestää erilaisia myös ohjelmapalveluja, kuten paintballia, melontaa sekä jousiammuntaa, kaluston vuokrausta sekä tyky -päiviä ohjelmapalveluineen.

Petri rohkaisee yrittäjiä toimimaan yhteistyössä. Yritystä tulee markkinoida näkyvästi, mutta osaamista, aikaa ja rahaa se usein nielee. Sosiaalisen median kautta markkinointi onnistuu toki ilmaiseksikin, mutta siellä haasteeksi nousee usein erottuminen ja näkyvyys someviestien valtavasta massasta.

Petri on kokenut yhteistyön auttavan näkyvyyden parantamisessa. Esimerkkinä hän mainitsee hyvin suunniteltujen yritysryhmähankkeiden olleen erittäin hyödyllisiä. Petri on ollut mukana useammassakin yritysryhmähankkeessa, mutta erityisesti hänelle on jäänyt mieleen hanke, jossa siihen osallistuvat yrittäjät kävivät yhdessä alan messuilla Suomen rajojen ulkopuolella esittelemässä toimintaansa. Messuilla kannatti käydä, sillä yrittäjät tekivät siellä paljon myyntiä ja laajensivat näin sekä asiakaskuntaansa että näkyvyyttäänkin. Petri toteaa hyvän yhteistyöverkoston auttavan muun muassa pienentämällä matkojen ja markkinoinnin kustannuksia, luomalla uusia ideoita ja antamalla vertaistukea. Yritysryhmähankkeiden kautta toimintaan on myös mahdollista saada merkittävä rahallinen tuki.

Yhteistyöverkostojen merkitys korostuu myös Suomen rajojen ulkopuolelle suuntautuvilla jahtireissuilla. Paikalliset, ammattitaitoiset oppaat tuntevat alueen maastot ja riistan kulkureitit. Onnistunut jahtireissu jää asiakkaille varmasti mieleen, joten paikallisen ammattitaitoisen oppaan mukana olo luo palvelulle paljon lisäarvoa. Yhteistyökuvioiden ja uusasiakashankinnan lisäksi Petri korostaa olemassa olevien asiakassuhteiden hoitamisen ja jälkimarkkinoinnin tärkeyttä. Asiakassuhde tulee hoitaa hyvin vielä varsinaisen asiakaspalvelutilanteen jälkeenkin, sillä olemassa olevat, tyytyväiset asiakkaat ovat yrittäjälle erittäin tärkeitä. (5.)

Kansainvälisyydellä on monet kasvot

Yhteistyö voi lisätä yrityksen kansainvälistymistä, vaikka tuotteet tuotettaisiin ja myytäisiinkin kotimaassa. Komppa-Seppälän tila sijaitsee Korpilahdelta. Komppa-Seppälän tilalla tuotetaan Voi Hyvin -luomuhunajaa ja Järki Särki -kalasäilykeitä. Yrittäjien Marja Kompan ja Ari Seppälän yhteinen kiinnostus mehiläisiin ja kestävään ruoantuotantoon on synnyttänyt kaksi hienoa biotalouden tuoteperhettä. Etenkin Järki Särki tuotteet ovat niittäneet mainetta. Yrittäjät ovat osallistuneet Järki Särki tuotteilla Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailuun, Käsintehty ruoka -kilpailuun, voittaneet Artesaaniruuan suomenmestaruuden, Sitran Fiksu Arki -kilpailun sekä olleet Suomen edustajina Embla Nordic Food Awardissa.

Vaikka Komppa-Seppälän tilalta myyntiä ei tehdä Suomen rajojen ulkopuolelle, on tilalla silti usein kansainvälinen ilmapiiri. Tilalla nimittäin käy vuosittain paljon ulkomaalaisia vapaaehtoistyöntekijöitä ja harjoittelijoita. Etenkin hunajan tuotannossa avustavia harjoittelijoita on ollut parhaimmillaan lähes kymmenestä eri kulttuurista, joten kieli- ja kulttuurikylpyä on saanut kotona. Keskustelu työn lomassa värittää mukavasti työntekoa, avartaa maailmaa niin työn kuin arjenkin osalta ja auttaa saamaan uusia näkökulmia moneen asiaan. (6).

Kansainvälisissä suhteissa luottamus on avainasemassa

Biotalouden yrittäjyys on laaja käsite. Se voi pitää sisällään monenlaisia tuotteita, palveluita ja rooleja, joten yksinkertaisia ja yleispäteviä vinkkejä kansainvälisten suhteiden solmimiselle on vaikeaa antaa. Jotain yhteistä kaikista kansainvälisistä suhteista voidaan kuitenkin esiin nostaa.

Norjalaisen Tretorget AS:n toimitusjohtaja ja perustaja Ola Rostad toimii innovaationeuvonantajana, mentorina sekä yhteistyön ja kansainvälisen toiminnan kehittäjänä. Hänen mukaansa kansainvälisiä suhteita luotaessa kannattaa miettiä keitä asiakkaat ovat tai mistä he tulevat, ketä ovat kilpailijat, mitä markkinointikanavia aiotaan käyttää ja toimitaanko naapurimaissa vai merkittävästi erilaisissa kulttuureissa. Kun nämä asiat ovat kunnossa, voidaan yhteistyöverkostoja lähteä luomaan. Yhteistä kaikissa kansainvälisisissä verkostoissa on kuitenkin se, että yhteistyötahojen välillä on oltava luottamuksellinen suhde. (7).

Yhteistyöllä voidaan parantaa muun muassa yrityksen näkyvyyttä. Yhteistyössä tärkeintä on aito luottamus osapuolten välillä. Kuva: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/52/3d10_fm_de_vilafranca.jpg/200px-3d10_fm_de_vilafranca.jpg

Apua kansainvälistymiseen on saatavilla

Tässä kohtaa varmasti herää ajatus, että kylläpä olisi mukavaa, jos olisi joku, jonka kanssa kansainvälistymiseen liittyviä ajatuksia voisi vähän pallotella. Kansainvälistymistä varten apua ja neuvoja kannattaakin hakea, niin toisten alan yrittäjien, kuin neuvontaorganisaatioiden tarjoamien palvelujen kautta. Esimerkiksi BioPaavo on Saarijärvellä sijaitseva biotalouden yrityskiihdyttämö, hanke, jota hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalousinstituutti. Hanke saa rahoituksensa Keski-Suomen liitolta EU:n aluekehitysrahaston tuella.

BioPaavon tarkoituksena on vahvistaa, löytää ja synnyttää biotalousalan liiketoimintaa ja uusia innovaatioita. Biotalousalalla on maassamme vahva kasvupotentiaali ja sen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkittävä. Haasteina biotaloudessa nähdään osaavan työvoiman tarve sekä yritysten välisten verkostojen luominen. BioPaavossa on tarjolla vahvaa osaamista verkostojen luomiseen ja ajatusten pallotteluun niin yritysten, kehitysorganisaatioiden kuin rahoittajien välillä. BioPaavon Facebook -sivujen kautta voit seurata hankkeen toimintaa tai olla sähköpostitse yhteydessä BioPaavon henkilökuntaan. (8.)

Kansainvälisyyttä voi tuoda omaan toimintaansa myös kansainvälisen keskustelun kautta. Mielipiteitä, keskustelua ja benchmarkkausta saa myös esimerkiksi Biobordilta, jossa kansainvälinen toiminta linkittyy nimenomaan biotalouden ympärille. Joskus asia saattaa ratketa jo yhden kontaktin tai keskustelun kautta, joten Biobordin kaltaiset väylät antavat paljon mahdollisuuksia verkostoitumiselle. (9.).

Mikäli haluat lisää tietoa kansainvälistymisestä, Team Finlandin verkkosivuilta löytyy asiasta laaja tietopaketti yrityksille. Siellä kansainvälistymiseen liittyviä asioita voi rauhassa tutkia ja valita sitten itselle se paras tapa, millä lähteä viemään asioita eteenpäin. (10.)

Apua kansainvälistymiseen on saatavilla. Kuva: http://2.bp.blogspot.com/-pdYTEO1IoPA/Ty7OikOHblI/AAAAAAAABS8/wyuBqwe4VNE/s1600/helpinghand.jpg

Onko sinulla tavoitteena suunnata kansainvälisille markkinoille?
Minkälaista apua ja neuvoja sinä tarvitsisit kansainvälistymistä ajatellen?
Oletko jo toiminut kansainvälisillä markkinoilla?
Mitä tukea sinä voisit tarjota muille asiaan liittyen?

Lähteet:

  1. Suomi maailman mediassa, ulkoministeriön kooste vuodesta 2019. https://um.fi/documents/35732/0/Suomi+ulkomaisessa+mediassa+2019_FIN.pdf/f600b19b-95b4-37ac-68b7-492ee81f2af9?t=1584965023959.

  2. Rehn, M. 2020. Koronakeväästä uusien mahdollisuuksien syksyyn. Lehtiartikkeli Sampo -lehdessä 15.7.2020. https://blogit.jamk.fi/biopaavo/2020/08/11/koronakevaasta-uusien-mahdollisuuksien-syksyyn/.

  3. Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. 2014. https://biotalous.fi/wp-content/uploads/2014/07/Julkaisu_Biotalous-web_080514.pdf.

  4. Vetikko, P. 2020. Puhelinhaastattelu 14.8.2020.

  5. Korhonen, P. 2020. Puhelinhaastettelu 11.9.2020.

  6. Komppa, M. 2020. Puhelinhaastattelu 11.9.2020.

  7. Rostad, O. 2020. Keskustelu Biobord -verkkoalustalla 3.9.2020.

  8. BioPaavo biotalouden yrityskiihdyttämö Saarijärvellä. 2020. Biotalouden yrityskiihdyttämö -hankkeen esittely Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkkosivuilla. https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/biopaavo/biopaavo-etusivu/.

  9. Biobord platform - connecting Bioeconomy Developers. 2020. Biobord paltformin verkkosivut. https://biobord.eu/.

  10. Team Finland auttaa yrityksesi maailmalle. N.d. Team Finlandin verkkosivut. https://www.team-finland.fi/.

2 Likes